12. huhtikuuta 2013

Siitä se ajatus sitten lähti

Ajelin kotiin pitkin Hämeentietä. Siellä on joku Rauhanpuolustajien pesäpaikka. Tuli mieleen, että puolustaakohan kukaan kauhoja. Mietin, että minustahan voi tulla ensimmäinen. Rakastan ruokaa, harrastan sitä, en hifistele, mieluusti menen sieltä, missä aita on matalin. Käytän tarvittaessa eineksiä ja puolivalmisteita, mutta joskus iskee pipertelyvimma, sitten mennään pitkän kaavan mukaan. Erityisesti silloin, jos kylään on tulossa ystäviä, tahdon tarjota parempaa. Ihmiset ovat siitä mukava laji, että yleensä pitävät ruuasta ja ruuantekijästä.

Uutta ruokalajia tehdessäni luen useampia reseptejä. Yleensä noudatan niistä yhtä. Seuraavalla kerralla teen reseptin itse. Siksi kirjaan näitä muistiin, että voisin tahtoessani toistaa onnistuneen ruuan - tai varoa pahaa reseptiä.

Edit. 13.4. Sen verran unentokkurassa jo olin, kun gmail-tilin blogia varten perustin, että kirjasin itseni sisään kauhan Suojelijana. Olkoon sitten niin. Jää vaan hyvä email-osoite käyttämättä. Onneksi kuitekin blogin sain vielä vaihdettua Kauhanpuolustajaksi.

Tämä ei jää tähän. Jatkoa seuraa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jäikö jotain hampaankoloon?