Kalaa raidallisen sian kanssa

Pekoni on ihana ruoka-aines. Sen kanssa tulee leikittyä usein. Tällä kertaa Pohjoisemman Suomen retkellä kehitimme emännan kanssa kuharullareseptin.

Kuha-pekonirullat

n. 500 g fileoitua kuhaa
140 g pekonia
2 dl kuohukermaa

Täyte
50 g voita
50 g Koskenlaskija-juustoa
reilusti tilliä
suolaa ja pippuria

Valmista kalojen täyte, sekoita ainekset atomeiksi. Fileoi kuhafileet ohuemmiksi, että saat ne rullalle. Levitä täyte, rullaa, kiepauta pekonisiivu päälle, tikuta kiinni.

Voitele vuoka, asettele kuha-pekonirullat vuokaan. Kaada päälle kerma, pilko päälle pannulla freesattuja ja suolattuja fenkoleita (me emme freesanneet, jäivät vähän koviksi. Suosittelen siis esikypsennystä.

Paista uunissa n. ½ h, 180 C. Valmiista annoksesta en tietenkään enää kerennyt kuvaa ottamaan, tuli liian nälkä. Seuralaiseksi tein kukkakaali-perunapyreen. Seuraavana päivänä jääneestä pyreestä, yhdestä kuharullasta sekä kermasta surauteltiin kasvisliemen kanssa lounaskeitto, että jaksamme odotella lampaan valmistumista. Keiton kanssa tarjolla oli kylmäsavulohi-bageleita.

Rullat ilman kermaa

Kerman ja fenkolin kanssa

Kasvikset hukkuivat juustoon

Veli ystävänsä kanssa saapui kylään. Samalla tuli veljentytär puolisoineen. Tiesin, että heillä oli ennakkoluuloja etenkin kasvisten suuntaan, mutta kun toisaalta kaikki pasta on hyvää ja etenkin juustoon hukutettu pasta on namia, ajattelin riskeerata ja mietin, että jos ei kelpaa, tilaan lähipitseriasta lättyjä seuraksi. Ruoka ole ole mitään pikaruokaa, mutta täyttävää se on.

Täytetyt parsa- ja kukkakaalicannellonit - Jamie Oliveria mukaillen (kuinka saadaan lapsikin syömään terveellisiä asioita)

300 g parsakaali
300 g kukkakaali
1 kynneton valkosipuli murskana
2 kuivattua chiliä pilkottuna
kourallinen tuoretta timjamia
1 purkki anjovisfileitä valutettuna
kasvisten keitinlientä
140 g paistettua pekonia muruna

200g Creme Fraichea
200 g pecorino- ja mustaleimajuustoa raastettuna
muskottia hippunen
ripaus suolaa
kasvisten keitinlientä loraus

pieni punasipuli
Purkillinen 350 g paseerattua tomaattia
suolaa, mustapippuria
loraus balsamiviinietikkaa
loraus hunajaa ja soijakastiketta

1 pallo mozzarellaa, oliiviöljyä

Leikkaa parsakaali ja kukkakaali paloiksi. Viipaloi varret, laita kaikki suolalla maustettuun kiehuvaan veteen ja keitä noin 6 minuuttia.

Kuumenna öljy ja paista valkosipulia ja chiliä muutama minuutti. Leikkele timjami silpuksi, lisää se pannulle, lisää valutetut anjovisfileet (ja tilkka öljyä), paista muutama minuutti. Fileet hajoavat atomeiksi. Lisää valutettu kukkakaali ja parsakaali pannulle, sekä loraus keitinvettä ja kypsennä ensin kannen alla 15 min ja sitten kansi pois, että neste kuivuu, kunnes palat ovat hajonneet muusiksi.

Sekoita ranskankerma, juusto ja muskotti sekä loraus kasvisten keitinvettä. Tätä ei siis keitellä mitenkään, hivenen helpotusta.

Pehmennä öljytilkassa punasipulisilppua, lisää reilusti suolaa ja mustapippuria, päälle kaada tomaattipyre, loraus hunajaa ja soijakastiketta ja ja balsamiviinietikka pannulle, keittele 10 - 15 min kannen alla.

Anna kukkakaalin ja parsakaalin jäähtyä. Muussaa tasaiseksi. Sekoita pekonimuru joukkoon  hyvin. Täytä cannelloni kuoret ja laita vuokaan kastikkeen. Paras väline täyttämiseen on pursotinpussi tai muovipussi, josta leikkaat yhden kulman pois, älä tee liian suurta reikää.

Kaada tomaattikastike cannelonien päälle sitten kerma-juustoseos. Ripottele reilusti kauttaaltaan mozzarellapaloja. Lorauttele oliiviöljyä keitoksen päälle.

Paista 190-asteisessa uunissa 40 minuuttia kunnes kuplii ja juusto on kullanruskea.

Hyvää oli - understatement of the year - ihanaapas! Lisukkeena tarjosin salaattia ja tuoretta leipää. Viiniä upposi yllättävän paljon. Kerroin ruuan sisällön vasta syömisen jälkeen. Sain kehuja ja luvan tehdä moisia kokeiluja toistekin. Parasta asiassa on, että minulla on samaa ruokaa vielä täksikin päiväksi, eilen nimittäin oli pizzapäivä (pienimuotoinen suolaisen kaipuu).

Hirveetä touhua

Ikinä en ole eläissäni hirveä käsitellyt, mutta kertahan se on ensimmäinenkin, kun pala tuodaan Pohjoisemmasta Suomesta saakka tarjolle.

Työkaveri antoi reseptin ja minä tein - jälleen kerran hivenen soveltaen, mutta lähes oikeilla aineksilla.

Hirvi-pekonikääryleet

pala hirvipaistia (ehkä se oli joku paisti, ehkä lihaa oli n. 400 g)
200 g pekonia
3 banaanisalottisipulia
100 g yrtti-valkosipulituorejuustoa
puolikas puntti persiljaa
nokare voita
1 dl viiniä
1 dl vettä
sokeria
suolaa
pippuria
timjamia
muutama katajanmarja
2 dl kuohukermaa

Irroita mahdolliset pahat osat pois, kalvot ja muut valkoiset asiat. Leikkaa paisti siivuiksi, hakkaa siivut litteiksi. Tee täyte: paistele pekonisilppua pannussa, lisää sinne salottisipulisilppu, paista hiljakseen, kunnes sipuli on pehmeätä. Yhdistä kulhossa tuorejuustoon ja persiljasilppuun. Paistele pannussa vettä, viiniä, sokeria ja suolaa, anna redusoitua, ota neste talteen. Suolaa ja pippuroi hirveet levyt, jaa niille täyte. Pyörittele rulliksi, kiepauta pekonisuikula rullan ympärille, kiinnitä hammastikuilla tai paistilangalla.

Paista rulliin pinta voinokareessa. Lisää paistinneste, kerma ja vettä. timjamia ja katajanmarjoja. Anna rullien hautua nesteessä kannen alla 50 min - reilu tunti. Siirrä rullat hetkeksi lämpimään uuniin uuniin. Paistele kastiketta kasaan, mikäli tarvitsee, kaada se rullien päälle. Tarjoa muusin, jäisien karpaloiden ja salaatin kera.

Itke ja nauti. Täyttävää ja hyvää. Varo sisäänpiiloutuneita cocktailtikkuja.

Ruoka - ihana tekosyy

Ystävät ovat perhe, jonka on omin pikkukätösin päässyt poimimaan kaikkien maailman ihmisten joukosta. Valikoitu rat pack. Juu juu, tiedänhän minä, että en ole tavannut kuin murto-osan maailman väkijoukosta, mutta niistä olen päässyt osaksi joukkoa, jossa minun on hyvä olla. Eikä vähiten siksi, että yhteiset ruokailuhetket ovat sinkulle suurta juhlaa. Jopa silloin, kun syödään vain vähän arkisemmin, eikä vietetä mitään juhlaa.

Eilen grillasimme naapurilähiössä. Tyyliin kuuluu, että kaikki tuovat jotain ja tekevät sitten sulassa sovussa, ennen kuin istahdamme pöytään pitkän kaavan mukaan. Isännät huolehtivat tällä kertaa grillattavista, porsaan pihvit, bratwurstit ja sinihome-wilhelmit kävivät grillissä ottamassa komean värin pintaansa, ennen kuin ne siirrettiin paistokasariin pannulle hautumaan matalalla lämmöllä (pihvit pohjalle ja maggarat päälle, sillä tavoin pihvikin hautui pehmoiseksi omassa ja makkaroiden nesteissä.) Uunissa valmistuivat pekoniin käärityt herkkusienet, pekoni saa kovan pinnan ja sisällä odottaa ihana koskenlaskija-herkkusieniyllätys.

Minun tuomiseni tällä kertaa olivat sienikastike, jättikatkaravut ja uudet perunat.

Lämmin perunasalaatti

1,5 kg uusia perunoita
200 g fetajuustoa (tähän kelpaa se halvin)
kunnon nokare voita
persiljapuntti silppuna

Keitä perunat kypsiksi, hauduta hetki kannen alla kuumalla liedellä, että vesihöyry haihtuu (n. 5 min.). pilko perunat veitselä kattilassa pienemmäksi, saavat olla epämääräisen kokoisia suurehkoja palasia.Lisää murusteltu feta, voi ja persilja. Sekoita ja siirrä tarjoiluastiaan. Tähän sopisi myös kevätsipuli, ruohosipuli, limen tai sitruunan kuori ja mehu sekä tietenkin valkosipuli. Tällä kertaa valkosipulia en laittanut, koska sitä meni jöttikatkarapuihin.

Pannulla paistetut jättikatkaravut

Pari pakettia pakastettuja maustamattomia jättikatkaravun pyrstöjä (reilu 400 g)
valkosipuli
limen kuori ja mehu
chiliä, seesaminsiemen ja wasabimausteseosta
voita ja öljyä
ruohospiulia

Sulata pyrstöt pakkauksen ohjeen mukaan (huuhtele juoksevalla kylmällä vedelä, sulata huoneenlämmössä ainakin tunti). Raasta limen kuori ja silppua se Murskaa valkosipuli, itse käytän kiinalaisia yksikyntisiä, koska olen laiska enkä jaksa kuoria. Paistinpannun pohjalle lisää voita ja loraus öljyä. Kun se herää, kaada mukaan mausteet, valkosipulimurska ja limen kuori, annan niiden myös herätä ennen kuin nakkaat kuumalle pannulle sulaneet katkaravun pyrstöt mukaan. Kääntele rapuja pannulla, kunnes niiden väri muuttuu kauniin vaaleanpunaiseksi. Lisää ruohosipuli ja kaada tarjoiluastiaan. Tajunnanräjäyttävän ihania!

Helppo orakas-kantarellikastike

pakastettuja esikäsiteltyjä sieniä (omasta pakkasesta)
mustapippuria
voita
sipuli-creme fraiche purkki
persiljasilppua

Kasarin pohjalle sulatetussa voissa herätetään mustapippuri. Sen jälkeen kaada sienet sekaan, keittele hetki kasaan. Kaada kasariin sipuli-creme fraiche sekä persiljasilppu. Lämmitä ja kaada tarjoiluastiaan. Helppoa ja herkullista! Joko kävi selväksi, etten ole monimutkaisten ohjeiden kaveri? Tähän olisi sopinut myös purjo, mutta sitä olisi pitänyt sitten kasarin pohjalla kypsentää rasvassa miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia ennen sienten lisäämistä, ettei se jäisi raa´aksi ja kovaksi.

Päivän uusi englanninkielinen sana oli muuten orakas. Wood hedgehog tai hedgehog mushroom. Söpöä.

Tuli taas niin kiire kuvaa ottaessa, että rajaus on pyllystä, katkaravut puuttuvat ja  talouspaperirullakin jäi kuvaan notkumaan. Mutta kun nälkäiset odottivat selän takana...

Tarjolla oli myös pieni savusiika, grillattua halloumia sekä pari laatua tuoresalaatteja. Ruokajuomana lasillinen italialaista. Hyvin pärjäsi juoma grilliruualle. Jälkiruuaksi ihanaa lakritsijäätelöä kuplajuoman kera. Ja sitten vähän kahvia päälle. Olipa taas ihanaa ajella taksilla kotiin iltasella, vaikka matka ei ole pitkä, niin jotenkin kunnon ruokailun päälle ihminen kaipaa hemmottelua loppuun saakka. Eikä se nyt niin kalliiksi tule kuin entisen elämän baarikeikat. Huhhuh. Keski-ikä ei oikeastaan ole yhtään huonompi paikka.